Näe & koe

Suomen kaunein tie

Seuraa mahtavaa Tenoa

Suomen kaunein tie

Kuten ruuhkakaupungeissa, pitkien välimatkojen Saamenmaassakaan matkaa ei mitata kilometreissä, vaan ajassa. Matkaan käytettyä aikaa ei tietysti lasketa silloin, kun reitti on valittu esteettisin perustein. Suomen kaunein tieosuus – Tenontie – ajetaan maisemista hitaasti nauttien.

Karigasniemen kylän ja Utsjoen kirkonkylän yhdistävä Tenontie mutkittelee välillä alhaalla Tenojokilaaksossa, välillä korkeammalla rantatörmällä suurten villilohiparvien jokakesäistä tietä seuraillen. Tenojoen laaksomuodostelma on noin kilometrin levyinen ja 200–300 metriä syvä. Tie on rakennettu jokivartta seuranneen kinttupolun mukaisesti mutkia suuremmin oikomatta. Tämä nykyinen tie on monien yllätykseksi niinkin uusi, että avajaisia vietettiin vasta vuonna 1983. Siihen saakka täällä asuttiin tiettömien taipaleiden takana. 

Seututien rakentamisen muistomerkiksi Pahtavaaran näköalalevikkeelle on pystytetty niin sanottu Maunon kivi, tien avanneen Mauno Koiviston mukaan. Silkkinauhojen leikkaamisen sijaan presidentti vihki tien käyttöön sahaamalla Tenonveneen poikki.

Muitakin nähtävyyksiä tien varrelta löytyy. Seitalassa Sieiddenjunnin kivikkoisessa ja jyrkässä rinteessä sijaitsevan seitakiven lounaispäässä on lähes miehenmentävä onkalo, johon uhrilahjat on asetettu. Paikoin laakson rinteet nousevat jyrkkinä joesta. Toisaalla taas  tunturien jyrkät rinteet ovat vetäytyneet kauemmaksi joesta ja jokivarteen levittäytyy tasanne, jonne on asettunut jokunen asumus tai kokonainen kylä. 

Matkalla Karigasniemestä Utsjoelle sijaitsevat pienet saamelaiskylät Rovisuvanto, Outakoski, Dálvadas ja Nuvvus sekä kolme pyhää Ailigastunturia; Karigasniemessä, Nuvvuksessa ja Utsjoella. Jyrkkäseinäiselle Nuvvus-Ailigas-tunturille kipuaminen kannattaa, maisemat Tenojokilaaksoon ovat henkeä salpaavat. Joki kiemurtelee hopeisena nauhana ja tuuheat koivikot antavat rinteille vehmaan leiman.

Anna palautetta