Kielikylpy Karigasniemessä

Korviin kantautuu saamea, suomea ja norjaa. Kolmen kielen ja kulttuurin risteyksessä, Karigasniemessä, kielten kanssa eletään sulassa sovussa.

– Joskus ulkopaikkakuntalaiset kaverit ihmettelevät kielten sekamelskaa, mutta me emme itse kiinnitä siihen huomiota, koska se on jokapäiväistä, karigasniemeläinen Antero Isola kuvailee.

Karigasniemessä asuvat saamelaislapset käyvät koulunsa saameksi, mutta lukujärjestyksessä on myös suomen kieltä. Vastaavasti suomalaislapset voivat valita saamen kielen opintoja äidinkielensä lisäksi. Norjan kieltäkin voi Karigasniemessä opiskella ylimääräisenä valinnaisena aineena jo alakoulussa. 

Lapset varttuvat useamman kielen parissa kuitenkin jo ennen kouluikää. Rajan eri puolilla asuvat suvut ovat vuosisatojen ajan sekoittuneet keskenään – avioliittoja on solmittu Suomesta Norjaan ja päinvastoin. Monet perheet ovatkin kaksikielisiä. Jotkut karigasniemeläiset matkaavat päivittäin Norjan puolelle töihin, ja käyttävät norjaa työkielenään. Vapaa-ajan harrastuksissa ja tapahtumissa käydään myös Norjan puolella.  

Kolme kieltä täydentävät toisiaan arkisissa tilanteissa. Keskustelukumppanit puntaroivat kuulijakuntaa ja huomioivat, mitä kieltä tilanteessa käytetään.

– Osaan norjaa paremmin kuin saamea, mutta joudun joskus lainaamaan saamen kielen sanoja saadakseni asiani ymmäretyksi. Joskus puhuessani esimerkiksi Karasjoella asuvien norjalaisten kanssa kuuntelen, kun he puhuvat saameksi ja vastaan heille norjaksi, Antero kertoo huvittuneena.

Entä syntyykö karigasniemeläisessä kielikylvyssä väärinymmärryksiä?

– Syntyy tietenkin! Antero naurahtaa. – Minusta se on hauskaa, rikkautta. Norjalaiset tinkaavat kyllä ymmärtääkseen, mitä tarkoitat. Vaikka jokainen sana ei menisi oikein, ei se haittaa.

Kolmesta kielestä huolimatta jokainen samaistuu omaan kulttuuriinsa. Anteron mukaan saamelaisilla on vahva kulttuuriperintö, jota he vaalivat yli valtakunnan rajan. Pohjoissaamen kieli on suomalaisille ja norjalaisille yhteinen. Antero kokee itsensä suomalaiseksi, vaikka elää kielten ja kulttuurien rajapinnassa.

– Herääkin kysymys, että mikä se raja oikein on? Täällä raja on melko häilyvä käsite, Antero kuvailee.